Takuu pennun pentuajasta – Glamorly englanninspringerspanielit

Antti Hokkanen

  

"Oheisen tekstin olen kirjoittanut keväällä 2011, ja se on osa käymääni Suomen Koirankasvattajat ry:n järjestämän kasvattaja-akatemian portfoliotyötä. Pyrkimyksenäni on valottaa niitä viikkoja, jotka pennut täällä viettävät sekä ajatuksiani siitä, miten voin tehdä parhaani turvatakseni  kasvateilleni mahdollisimman hyvän psyykkisen ja fyysisen kasvuympäristön niiden pentuaikana ."

  

 

Kasvattaja on jokaisen uuden pentueen kohdalla paljon vartijana. Vaikka koirien lisääntyminen, sikiöiden kehittyminen ja pennun kasvu ja kehitys luovutusikään ovat kaikki sinänsä puhtaasti biologisia prosesseja, on myös ympäristöllä ja siten kasvattajan toiminnalla suuri merkitys optimaalisen fyysisen ja psyykkisen kasvun turvaajana ja mahdollistajana. Panostus pentuihin alkaa jo ennen astutusta panostamalla nartun hyvinvointiin. Nartun elämän arjen tulisi olla kivutonta, stressitöntä ja sen kaikki perustarpeet kuten ravinto, liikunta, lepo ja esimerkiksi turkin hoito tulisi olla asianmukaisesti hoidettu.  

Kantoaikana arkea eletään nartun ehdoilla, pyrin liikuttamaan narttua mahdollisimman paljon ja pitkään ennen synnytystä. Omat narttuni ovat kaikki aikamoisia vauhtimimmejä ja sikiöt juoksevat ihan viimeisille viikoille asti äitinsä mahassa jäniksen jälkien perässä siinä missä muutkin koirat. Hyvä lihaskunto helpottaa myös itse synnytystapahtumaa  ja uskon hyvässä fyysisessä kunnossa olevan nartun palautuvan synnytyksestä nopeammin kuin vetelän kanssa-siskonsa. Ruokin narttuni sen aiemminkin syömällä kuivamuonalla, johon lisään rypsiöljyä ja nyt myös akatemiassa oppimani mukaisesti foolihappoa. Narttuni eivät juuri ota stressiä mistään, joten elämme varsin tavallista arkea synnytykseen asti. Eli omat narttuni saavat päivittäin runsaasti vapaata liikuntaa pelloilla ja maastossa, ne syövät mielestäni laadukasta kuivamuonaa ja niiden kanssa vietetään paljon aikaa kotona arjessa – ruokaa laittaessa, sohvan nurkassa kyhjöttäessä jne.  

Astutusmatkat ja siemennykset pyrin tekemään mahdollisimman stressittömiksi. Narttuni viihtyvät hyvin autossa, joten mahdollisuuksien mukaan matkustan mieluummin nartun kanssa itse omalla autolla astutusreissulle vaikka sitten tuhannen kilometrin päähän kuin esimerkiksi lennän. Pyrin välttämään vieraita koirakontakteja tarttuvia infektiotauteja karttaakseni, ja esimerkiksi oikeaa keinosiemennysaikaa varten tehtäviä useita progesteronimäärityksiä teen eläinlääkärillä siten, että kannan nartun autosta suoraan tutkimuspöydälle välttääkseni mahdollisimman tehokkaasti taudinaiheuttajat. Myös sisäloisten häätö kuuluu tähän ”varjeluohjelmaan.”

  

  

Laitan pentulaatikon makuuhuoneeseeni jo noin viikkoa ennen synnytystä, ja narttu nukkuu siinä yönsä. Myös ollessani poissa narttu on tässä tilassa päivät seuralaisenaan jokin muu koiristani. Synnytyksessä olen itse alusta loppuun paikalla, ja haluan pentujen syntyvän makuuhuoneessa sängyn vieressä, jotta voin seuraavat viikot nukkua niiden lähellä ja säännöllisesti varmistaa kaiken olevan hyvin nartuilla ja pennuilla.  

Synnytyksen jälkeen narttu asustaa pentujen kanssa seuraavat kaksi - kolme viikkoa makuuhuoneessa. Ne saavat olla rauhassa muilta koirilta, mutta ystäväni käyvät niitä jo tässä vaiheessa katsomassa ja käsittelen niitä paljon päivittäin istuen tuntikausia pentulaatikossa emän seurana. Narttuni viihtyvät paremmin pentujen luona, kun olen paikalla. Mutta jos emä vain viihtyy pentujensa kanssa keskenään, annan niiden toki olla rauhassa. Varsinainen tehtäväni on kuitenkin tässä vaiheessa pitää paikat puhtaana ja emä tyytyväisenä ja hyvässä maidossa.  

Pentujen tultua kahden ja puolen viikon ikään niillä on jo silmät auki ja ne alkavat kävellä pentulaatikossa. Nyt alan ottaa niitä olohuoneeseen puuhastelemaan, ja niiden syötyä tai leikittyä otan ne yleensä nukkumaan patjalle olohuoneeseen. Tässä vaiheessa ne saavat tutustua omiin turvallisiin koiriini, ja pyrin muutenkin elämään ihan normaali arkea imuroinnin ja sähkövatkaimen äänineen pentuja sen kummemmin ”säästämättä”.  Haluan, että ne tottuvat kodin ääniin ja saavat monenlaisia ärsykkeitä jokapäiväisessä arjessa. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita, että koko ajan meillä olisi kauhea meteli. Mielestäni on hyvin tärkeää antaa pentujen nukkua paljon ja ajoittain rauhoittaa tilannetta tarpeen mukaan.

  

Movie -pentue ruokalevolla olohuoneessa keväällä 2009

  

Koko pentuajan luonani käy paljon eri-ikäisiä ihmisiä pentuja leikittämässä ja katsomassa. Ne tottuvat lapsiin, aikuisiin, miehiin ja naisiin. Pennut saavat ulkoilla pihalla mahdollisimman paljon. Mielestäni on tärkeää, että pennut tottuvat myös turvallisiin aikuisiin koiriin. Omissa nartuissani löytyy pennuilta kaiken kestäviä ääri-kärsivällisiä leikkitätejä, mutta onneksi myös yksi tiukka laumanjohtajanarttu joka ei siedä pennuilta aivan mitä tahansa. Se palauttaa pennut maanpinnalle napakasti, muttei liian rajusti, ja on mielestäni omalta osaltaan hyvä koirien sosiaalisen kielen ja kommunikaatiotaitojen opettaja.

Aloitan pentujen totuttamisen kiinteään ruokaan noin kolmen viikon iässä. Aloitan yleensä jauhelihalla tai mössätyllä penturuualla, aloitan syöttämältä kädestä pieniä määriä ja hiljalleen siirryn 4-5 ruokakertaan päivässä. Pentujen syömistä ja kasvua on mielestäni tärkeää seurata, yleensä paljon liikkuvat ja monenlaisia virikkeitä saavat reippaat pennut ovat kuitenkin hyviä syömään kaiken touhuamisen jälkeen. Annan nartun imettää pentuja sen itsensä ehdoilla, mutta mikäli se ei ala itse vieroittaa pentuja maidosta otan vieroituksen omalle kontolleni tehtäväksi kuuden viikon iässä. En myy pentua vielä 7-viikkoisena, vaan luovutan pennut kahdeksanviikkoisina uusiin perheisiin, jolloin ne ovat mielestäni tarpeeksi vanhoja ja riittävillä henkisillä & fyysisillä eväillä varustettuja. Pennut madotetaan säännöllisesti noin kolme kertaa ennen luovutusta ja totutetaan normaaleihin hoitotoimenpiteisiin kuten kynsien leikkuuseen ja trimmaukseen sekä pesemiseen. Näitä taitoja harjoittelemme myös uusien ihmisten kanssa kädestä pitäen, siinä oppivat paitsi pennunostajat niin myös pennut tottuvat monenlaisiin otteisiin.

Mielestäni kasvattajan tärkein tehtävä luovutusta edeltävien viikkojen aikana on tarjota pennuille erilaisia virikkeitä ja arjen ärsykkeitä turvallisessa ympäristössä tasapainoisen henkisen kasvun tueksi. Tämä ei vaadi välttämättä erityispanostusta, mikäli pennut elävät osana normaaliarkea eikä niitä säästellä kodin ääniltä ja elämältä. Tässä olen mielestäni onnistunut hyvin ja nykyisen elämän- ja asumistilanteeni aikana syntyvät pentueet sosiaalistuvat väkisinkin pieniksi maailmankansalaisiksi. Myös optimaalisen fyysisen kehityksen tukeminen laadukkaalla ruualla, riittävällä levolla ja runsaalla omaehtoisella vapaana touhuamisella on hyvin olennaista. Tämmöisen sabluunan läpi Glamorly pennut matkaavat maailmalle.

  

Escort -pentujen kanssa nauttimassa aurinkoisesta kesäillasta puutarhassa elokuussa 2011.

  

 

Glamorly English Springer Spaniels

HomeIntroductionPuppiesGlam TeamLittersNewsGalleryContact Me